Jokamiehenoikeudet retkeilyssä

Suomessa retkeilyn ja yleisemmin luonnossa liikkumista helpottavat niin sanotut jokamiehenoikeudet. Ne perustuvat oikeuden yleisiin periaatteisiin, erityisesti historialliseen käytäntöön ja tapaoikeuteen. Niiden tarkka sisältö ja rajat ovat pitkälti muotoutuneet oikeuskäytännössä ja hallinnollisissa tulkinnoissa, eivätkä ne ole tarkasti määriteltyjä laissa. Suomen jokamiehenoikeudet ovat huomattavasti laajemmat kuin useimmissa muissa maissa, ja niiden perustana on vahva luottamus ihmisten vastuullisuuteen ja maanomistajien suvaitsevaisuuteen. Tämä oikeudellinen ja kulttuurinen tasapaino on harvinainen maailmassa.

Halusin nostaa tämän aiheen yhdeksi kestoaiheista, sillä vastaavanlaiset laajat oikeudet ovat käytössä lähinnä vain Ruotsissa ja Norjassa. Monessa maassa valtion mailla ja esimerkiksi kansallispuistoissa saa liikkua vapaasti, mutta yksityisalueet on rajattu vapaan liikkuvuuden ulkopuolelle. Siinä suhteessa meille tuttu vapaa käyskentely metsissä ja luonnon tuotteiden vapaa hyödyntäminen ei tule kuuloonkaan valtaosassa maailman maita. Siinä missä Suomessa voi kerätä marjoja naapurin metsästä, sitä ei katsota hyvällä Espanjassa. Nämä laajat liikkumisen ja luonnon hyödyntämisen oikeudet vaikuttavat myös retkeilyyn ja luontomatkailun järjestämiseen.

Mitä oikeuksia jokamiehenoikeuksiin kuuluu?

Mitä sitten näiden niin kutsuttujen jokamiehenoikeuksien perusteella on sallittu? Tiivistetysti voisi sanoa, että asutuksen ulkopuolella voi liikkua vapaasti ruismoottorilla ja kerätä luonnon antimia, kunhan se ei aiheuta häiriötä tai saastuta ympäristöä. Sallittua siis on :

Luonnossa liikkuminen: Saa kulkea jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa, myös yksityisellä maalla, kunhan ei aiheuta haittaa tai häiritä maanomistajaa. Kulkeminen on kiellettyä pihapiireissä tai viljelyksessä olevilla pelloilla. Voi pitää nyrkkisääntönä, että aidatulle alueelle meno ei ole sallittua ja asuinrakennuksiin kannattaa jättää noin sadan metrin matka (eli suunnilleen näköetäisyys), jos mahdollista.

Tilapäinen leiriytyminen: Lyhytaikainen leiriytyminen luonnossa on sallittua, kunhan se ei aiheuta haittaa maanomistajalle eikä roskaamista. Hyvän tavan mukaista olisi kysyä lupa, jos leiriytyminen kestää useamman päivän.

Marjastaminen, sienestäminen ja kukkien kerääminen: Saa kerätä luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kukkia (ei rauhoitettuja kasveja). Tässä pitää muistaa, että oikeus koskee luonnonvaraisia kasveja, ei istutuksia.

Vesistöjen käyttö: Saa uida, veneillä, soutaa ja onkia luonnonvesissä. Pilkkiminen ja mato-onginta on sallittua useimmilla vesistöalueilla, mutta muuhun kalastukseen ja rapujen pyydystämiseen tarvitaan erillinen lupa.

Talvella liikkuminen jäällä: Saa kävellä, luistella tai hiihtää jäätyneillä vesistöillä, kunhan se ei ole kiellettyä turvallisuussyistä. Jääpeitteen aikaan liikkumisoikeus on edelleen voimassa kuten kesällä, mutta voi olla rajoitettu esim virtaavan veden vuoksi. Kannattaa huomioida, että yleisesti ottaen jäällä on sallittua ajaa moottorikelkalla, mutta esimerkiksi rannalla tai kivikolla ajaminen on kielletty tai kelkkailua on voitu rajoittaa luonnonsuojelullisista syistä.

Valokuvaus ja maisemista nauttiminen: Luontokuvien ottaminen on sallittua, ellei se riko kotirauhaa.

Suomessa on laajoja metsä- ja vesialueita, jotka eivät ole aktiivisessa käytössä. Jokamiehenoikeudet mahdollistavat näiden alueiden hyödyntämisen virkistykseen ja menneinä vuosina ne takasivat myös mahdollisuuden lisäravinnon saantiin.

Historiallista taustaa

Historiassa Suomi on ollut maatalous- ja metsäyhteiskunta, jossa luonnon resurssit, kuten marjat, sienet ja kalat, ovat olleet elintärkeitä selviytymiselle ja tasapainottaneet ravinnon saantia. Koska maata oli runsaasti ja väestö harvaa, oli luontevaa sallia liikkuminen ja luonnon antimien hyödyntäminen laajasti ilman tiukkoja rajoituksia. Jokamiehenoikeudet edustavat ajatusta, että kaikilla on oikeus nauttia luonnosta eikä se ole pelkästään maanomistajien yksinoikeus noudattaen täten useiden luonnonkansojen näkemystä kaikille yhteisestä maasta. Näin ollen myös maaton väestö on voinut hyödyntää metsiä ja järviä ruoanhankinnassa ja niiden avulla selviytyä paremmin maanomistajien estämättä. Takavuosien hätäruoka pettu, samoin kuin jäkälä puolestaan eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan maanomistajalle, joka sai päättää antaako luvan vai ei.

Entä mikä sitten on kiellettyä?

Vaikka jokamiehenoikeudet antavat laajat oikeudet luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn, ei se tarkoita, että niiden perusteella voi tehdä ihan mitä tahansa. Tässä on listattuna mikä on kiellettyä:

Toisen omaisuuden vahingoittaminen

  • Ei saa kaataa tai vahingoittaa puita, kerätä oksia, kuoria puuta, tai ottaa sammalta, jäkälää tai maa-ainesta ilman maanomistajan lupaa. Kaikkinainen puuaineksen käyttö on maanomistajan luvan varassa, samoin sammalet ja jäkälät hitaan uudistumisensa vuoksi

  • Myös rakennusten tai muiden rakenteiden vahingoittaminen tai luvaton käyttö on kiellettyä.

Kotirauhan rikkominen

  • Ei saa liikkua toisen pihapiirissä tai kotirauhan piirissä olevalla alueella (esimerkiksi asuintalon tai mökin läheisyydessä).

  • Yksityisyyttä suojaavat alueet, kuten aidatut pihat, ovat poissuljettuja.

Roskaaminen

  • Luontoon ei saa jättää mitään jätteitä, olipa kyseessä biojäte, muovi tai muu roska. Monella retkeilyyn tarkoitetulla alueella on järjestetty jätteenkeräys, jolloin jätteet voi jättää niille osoitettuun paikkaan.

Metsästys ja kalastus

  • Metsästys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan aina asianmukainen lupa. Metsästysoikeuksia rajaa useat säädökset, joista monet ohittavat jopa maanomistajan oikeudet, vaikka ovatkin sidoksissa niihin.

  • Kalastuksesta on sallittua vain onkiminen ja pilkkiminen ilman erityistä lupaa. Muuhun kalastukseen tarvitaan kalastuslupa. Paikasta ja pyyntitavasta riippuen lupia myönnetään joko paikallisesti tai valtakunnallisesti.

Moottoriajoneuvojen käyttö

  • Ei saa ajaa moottoriajoneuvoilla maastossa, kuten metsissä, pelloilla tai suoalueilla, ilman maanomistajan lupaa. Tämä koskee myös moottorikelkkoja ja mönkijöitä. Noudata aina kelkkareittejä, ja valtaosa niistä on maksullisia.

Tulenteko

  • Avoimen tulen sytyttäminen ilman maanomistajan lupaa on aina kielletty.

  • Myös grillien tai retkikeittimien käyttö voi olla rajoitettua metsäpalovaroituksen aikana.

Yritystoiminta ja suuri häiriö

  • Luontoa ei saa hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin ilman maanomistajan lupaa (esim. marjojen kerääminen kaupalliseen myyntiin tai kaupalliset retkipalvelut yksityisellä maalla). Tätä voi myös hyödyntää käyttämällä samalla maanomistajan luomukeruusertifikaattia, jolloin kerätty materiaali on luomusertifioitua.

  • Meluaminen tai muu häiritsevä toiminta, kuten tapahtumien järjestäminen, ei ole sallittua ilman lupaa.

Luonnonsuojelualueiden säännöt

  • Luonnonsuojelualueilla voi olla lisärajoituksia, jotka menevät jokamiehenoikeuksien edelle. Näihin voi kuulua kulkemisrajoituksia, tulentekokieltoja tai tiettyjen lajien keräämisen kieltoja. Ne saattavat olla totaalisia tai vain tietyn ajan voimassa olevia.

Rauhoitettujen lajien kerääminen tai vahingoittaminen

  • Rauhoitettujen kasvien, eläinten ja niiden elinympäristöjen häiritseminen, kerääminen tai tuhoaminen ei ole sallittua. Kannattaa oppia tunnistamaan rauhoitetut lajit ja niiden elinympäristöt.

Veden ja maaperän pilaaminen

  • Ei saa päästää kemikaaleja, jätteitä tai muita saastuttavia aineita luontoon.

Jokamiehenoikeudet tulevaisuudessa

Suomen jokamiehenoikeudet ovat poikkeuksellisen laajat. Monissa muissa maissa yksityisalueiden käyttöoikeudet eivät ole yhtä vapaita, ja usein tarvitaan maanomistajan lupa. Suomessa korostetaan lisäksi jokamiehenoikeuksiin liittyviä vastuullisuusperiaatteita, kuten ympäristön suojelua ja häiriöiden välttämistä. Niiden avulla voidaan retkeillä ja nauttia luonnosta monin tavoin, mutta samalla on tärkeää toimia vastuullisesti, jotta oikeudet säilyvät myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on siirtää maa käyttökelpoisessa kunnossa seuraaville sukupolville sitä vahingoittamatta. Noudattamalla jokamiehenoikeuksien periaatteita mahdollistamme luonnon säilymisen ilman erillisiä suojelupäätöksiä.

Kerro mitä mieltä olet aiheesta kommenteissa!

Jaana Moilanen

Innokas matkailija ja nyttemmin matkailualan opiskelija. Taustaltaan Jaana on biologi ja yrittäjä, ja neljän lähes aikuisen lapsen äiti sekä useamman koiran emäntä. Hän myös tunnustautuu hyvän ruoan ystäväksi ja luovuuden kannattajaksi. Vierivä kivi ei sammaloidu!

Kiinnitetyt postaukset

Kun valtion talous nojaa turismiin...

Jaana marras 13, 2022

Jokamiehenoikeudet retkeilyssä

Jaana marras 12, 2024

Hiukan tästä blogista

Kokoan tähän blogiin kiinnostavimpia uutisia ja mieleenpainuneita kokemuksia matkailun alalta. Olen jo vuosia huoltanut loma-asuntoja ja nähnyt sitä puolta matkailusta, ja jokin aika sitten aloitin matkailualan tutkinnon suorittamisen työn ohessa. Kun lisäksi taustalla on kiinnostus biologiaan ja luontomatkailuun, on luvassa monenlaista pähkäilyä ja pohdintaa matkailun saralta. Tervetuloa ja viihtyisiä hetkiä Jaanan Matkassa.

Seuraa Jaanan sosiaalisen median tilejä:

SOME

Tilaa kuukausittainen uutiskirjeemme ja pysyt ajan tasalla mistä puhutaan.

Created with ©systeme.io